Lumen salaisuus
Lumi on hiihtokeskuksen yksi peruselementeistä, jota ilman on hiihtokeskuksen toimintaa vaikea toteuttaa. Mutta miten ihmeessä valkoinen ihmemaa saadaan aikaan? Hiihtokeskuksen lumen salaisuuden takana on joukko ammattitaitoisia henkilöitä, dataa sekä tietenkin ripaus onnea sääolosuhteiden kanssa.
Lämpötilan painuessa nollan alapuolelle kesän jäljiltä alkaa hiihtokeskuksessa kuhina lumetuksen kanssa, sillä ilman lunta ei rinteitäkään saada auki. Ajansaatossa lumen keräykseen rinnealueille on käytetty mm. lumiaitoja, mutta lumen tekeminen keinotekoisesti on huomattavasti tehokkaampaa. Lumetuksen perusperiaate ei ole juuri muuttunut vuosien aikana. Lunta saadaan aikaan suihkuttamalla paineistettua vettä pakkasolosuhteissa ilmaan esimerkiksi puhaltimen tai pitkän paineilmapillin läpi, jolloin se kiteytyy lumeksi.
– Aloitin Levillä lumetustyöt vuonna 1985, jolloin saimme ensimmäisen putkilinjan rinteeseen. Käytössämme oli tuolloin neljä puhallintykkiä, jotka olivat kaikki manuaalisia. Tänä päivänä meiltä löytyy kolmisen sataa automaattitykkiä, joita voidaan hallita etänä tietoverkon yli. Maastossa tapahtuvaa jalkatyötä automaatio ei meillä poista, mutta automaation tuoma murros on suuri energian ja veden säästön kannalta. Kehittyneen sääautomatiikan ja etäohjauksen ansiosta samalla vesi- ja energiamäärällä saadaan tänä päivänä tuotettua merkittävästi enemmän lunta kuin aikaisemmin, sillä pystymme reagoimaan välittömästi tunturissa vaihtuviin tuulensuunnan muutoksiin ja muihin olosuhteisiin. Automaattiset lumitykkimme ovat päällä vain silloin, kun lumentuotanto-olosuhteet ovat hyvät kyseisessä rinteen kohdassa, kertoo Levi Ski Resortin lumetuksen parissa pitkään työskennellyt Hannu Levinheimo.
Data auttaa säästämään energiaa ja vettä lumetuksessa
Levin rinteiden lumetuksen perusta on mittavassa lumetusjärjestelmässä, jonka putket kulkevat maan alla ympäri tunturia automaattitykeille. Vesi järjestelmään pumpataan pääosin Ounasjoesta, josta se kulkee jopa viiden kilometrin matkan maanalaista putkistoa pitkin aina suoraan automaattitykille asti. Automaattisissa lumitykeissä on omat sääsensorit, joiden datan perusteella voidaan optimoida mm. vedenpainetta sekä sitä paljonko vettä lasketaan tykistä läpi. Tykeille asetetaan omat raja-arvot, millaisissa olosuhteissa tykki saa luvan käynnistyä sekä milloin sen tulee sammua. Tämä parantaa tuotetun lumen laatua ja säästää samalla vettä. Manuaalitykkien käynnistäminen ja sammuttaminen vaatii enemmän aikaa ja on huomattavasti työläämpää kuin automaattitykkien, sillä vesiletkut näihin vedetään miesvoimin. Manuaalitykkien säädöt tehdään myös paikan päällä ja mikäli rinnealueilla on suuri määrä manuaalitykkejä käytössä, olosuhteiden muutoksiin reagoiminen on huomattavasti hitaampaa kuin automaattitykeillä.
- Tunturin sääolosuhteet määrittävät pitkälti sen, missä voidaan lumettaa. Tuuli on pakkasen jälkeen kaikista ratkaisevin tekijä lumetuksessa. Lunta voi tehdä vain ja ainoastaan myötätuuleen, ja mikäli tuuliolosuhteet eivät ole suotuisia, tykkejä ei käynnistetä. Ulkopuoliselle voi näyttää erikoiselta, että lumitykkejä ei ole tasaisesti koko rinteessä vaan ne ovat käynnissä eri paikoissa tunturia. Suurin syy tähän on kuitenkin yleensä tuulen suunta, tarkentaa Hannu.
Myös kokemuksella on suuri merkitys onnistuneessa lumetuksessa. Levin hiihtokeskuksella on lumetustöissä kokenut vakioporukka, joka osaa arvioida suhteellisen tarkkaan paljonko lunta tarvitaan kullekin rinnealueelle, lisäksi tykkikohtaista dataa seurataan jatkuvasti verraten edellisten vuosien vedenkulutuksen määrään. Lumetuksessa pyritään siihen, ettei lunta tehdä yhtään tarvittua enempää. Näin säästyy energiaa sekä vettä ja samalla pystytään minimoimaan kevään sulamisvesiä, joilla on vaikutuksensa tunturin eroosioon.
Glacier-jäätikkö on säilömisprosessin evoluution huippu
Lumetuksen jälkeen toinen tärkeä osa-alue on tätä nykyä säilölumi. Lumen säilöntä on erityisesti ympäristöystävällinen teko, sillä lumien kierrättäminen ja hyödyntäminen seuraavalla kaudella vähentää lumetuksen tarvetta alkukauden lämpöisemmissä olosuhteissa. Näin voidaan säästää suuri määrä sekä vettä että energiaa lumetuksen alkaessa.Lumen säilöntä aloitettiin Levillä 2016, jotta pysyttiin varmistamaan Levin maailmancupin lumivarmuus ja kisan läpivienti edellisen vuoden kisojen peruuntumisen myötä. Ensimmäiset säilölumikasat Levi Black –rinteeseen tehtiin keväällä 2016 ja pari viikkoa ennen kilpailua säilötty lumi levitettiin rinteeseen ja kilpailu saatiin vedettyä kunnialla läpi.
Hiihtokeskus oppi paljon ensimmäisestä lumensäilöntävuodesta ja päätti perehtyä siihen entistäkin tarkemmin. Sittemmin säilölumikasojen peitteitä on Levillä testattu useanlaisia, jotta säilölumen hävikki saataisiin minimoitua. Sahanpurulla lumien peittäminen on yksi vanhimmista tekniikoista, mutta on haastava menetelmä käyttää tuulisessa tunturissa. Lumikasojen peittämiseen käytetään Levillä sekä fleece-tyylisiä geotekstiilihuopia että uutta Snow Securen kehittämää säilöntätekniikkaa, joka hyödyntää talojen rakentamisestakin tuttua Finnfoamia. Uudella Finnfoam-eristeisiin perustuvalla järjestelmällä sulaminen voidaan tiputtaa jopa 10 - 20 prosenttiin, kun perinteisin tekniikoin säilöttyjen lumikasojen hävikki on noin 30 - 50%.
Nykyisin hiihtokeskus säilöö lunta Levin maailmancupin lisäksi myös Eturinteille lokakuun alun laskettelukauden sekä Koillisrinteille hiihtokauden avausta varten. Säilölunta hyödynnetään myös kesäkuussa, kun Kesäparkki palvelee freestylelaskijoita Gondoli2000-hissin läheisyydessä. Eturinteille on viimeisimpänä säilömisprosessin evoluution kehityksenä rakentunut ”Glacier-jäätikkö”, jonka ajatuksena on lyhykäisyydessään saada säilöntäprosessi mahdollisimman tehokkaaksi niin energian käytön kuin henkilö- ja konetyötuntien osalta. Glacier-projektissa Eturinne sai uuden hissin kesän 2022 aikana ja lisäksi kaltevaa rinnepohjaa on oikaistu huomattavasti. Glacier-projektissa Eturinteillä on yhtenäinen säilölumialue, jossa kierrätettävän lumen määrä saadaan maksimoitua sekä samalla minimoitua sen sulamisprosentti. Tuolihissin myötä mahdollisimman suuri osa säilötystä lumesta saadaan hyödynnettyä rinteessä. Säilölumi luo myös hyvän pohjan sekä talven luonnonlumelle, että uudelle tykkilumelle. Lisäksi rinnealueen lumetuskalusto, kuten myös tuolihissi, on nykyaikaisinta ja energiatehokasta saatavilla olevaa kalustoa. Glacier säilölumipohja luotiin talvikauden 2022-2023 alussa ja ensimmäisen kerran ”Glacier-jäätikön” säilölumirinteessä päästiin kääntämään kantteja talvikauden 2023-2024 avajaisissa 6.10.2023.
Juttu julkaistu alunperin LeviLife-lehdessä.
