Lumi muuttuu, nautinto pysyy: Levin rinteiden vuodenkierto

Millaisissa lumiolosuhteissa sinä tykkäät laskea? Levin laskettelukausi on pitkä! Talvikausi alkaa jo lokakuun alussa ja päättyy vasta toukokuun puolessa välissä. Yli seitsemän kuukauden laskukausi tarjoaa erilaisia lumiolosuhteita riippuen kuukaudesta ja luonnon tarjoamista vaihtoehdoista, jotka saattavat vaihdella päivittäin.

Levin 44 rinnettä ajetaan rinnekoneilla joka yö. Lumiolosuhteet saattavat kuitenkin muuttua päivän aikana monesta eri syystä. Jos päivällä sataa lisää lunta, se saattaa tehdä rinteistä kumpareisempia. Kevätaurinko taas lämmittää lunta ja loppupäivästä lumi saattaa olla pehmeämpää ja kosteampaa sohjoa tai loskaa. Laskettelijat suosivat eri lumityyppejä henkilökohtaisten mieltymystensä mukaan. Mistä sinä tykkäät eniten?

Levin laskettelukausi alkaa kierrätetyllä lumella eli säilölumella

Säilölumi on lunta, joka on kerätään laskukauden päätteeksi keväällä, säilötään kesän yli ja levitetään rinteisiin syksyllä. Tämä varmistaa riittävän lumipeitteen kauden alkuun rinteissä.

Säilölumi on usein tiiviimpää kuin tuore lumi. Tämän tiiviin rakenteen ansiosta se tarjoaa hyvän ja tasaisen pinnan lasketteluun. Laskukokemus voi muistuttaa laskemista tiiviillä ja hieman jäisellä pohjalla, verrattuna puuterimaiseen tuoreeseen lumeen.

Koska säilölumi on tiivistä, se voi sulaa ja jäätyä uudelleen nopeammin, mikä voi vaikuttaa lumen laatuun rinteissä, erityisesti kun lämpötila vaihtelee. Levin hiihtokeskus tekee tarkkaa työtä rinteen huollossa ja ylläpidossa säilölumen kanssa.

Vakosamettinen rinnepohja

Rinnekoneet tasoittavat rinteet öisin, poistaen epätasaisuudet ja jättäen jälkeensä vakosamettisen ulkonäön. Rinnekone tiivistää lunta, mikä tekee siitä vakaamman ja usein nopeamman laskettaessa. Se myös vähentää lumen määrää, joka irtoaa suksien tai lumilaudan alta, mikä parantaa liukua ja nopeutta. Vakosamettisia rinteitä onkin tarjolla aamusta sekä aamupäivästä. Vakosamettiset rinteet ovat erityisen suosittuja aloittelijoiden keskuudessa, sillä rinne on tällöin niin sanotusti tasalaatuista ja helppoa laskea. Vuodenajasta riippuen rinteen pinta voi olla erilainen rinnekoneen jäljiltä. Tämä riippuu ilman lämpötiloista, joissa saattaa olla montakin astetta eroa, riippuen siitä missä kohtaa tunturia olet, sekä olemassa olevan lumen olomuodosta.

Kelluvaa nautintoa rinteessä

Puuterilumi on kevyttä, kuivaa ja hienojakoista lunta, joka muodostuu, kun ilman lämpötila on erityisen alhainen. Koska ilman kosteus ei tiivisty suuriksi lumihiutaleiksi kylmissä olosuhteissa, puuterilumi koostuu pienistä ja kevyistä lumihiutaleista. Puuterilumi ei yleensä ole tiivistä tai raskasta, ja se pöllähtää ilmaan, kun siihen osuu.

Laskettelun ja lumilautailun kannalta puuterilumella laskeminen on monille suuri nautinto. Puuterilunta voi kertyä rinteeseen sen jälkeen, kun rinteet ovat yön aikana hoidettu. Puuterilunta kertyy myös rinteeseen 5.3, joka on uusi elämyksellinen “hoitamaton vapaalaskurinne“.

Puuterilumessa laskeminen antaa usein tunteen kellumisesta tai liukumisesta pehmeän lumen päällä. Tämä on erilainen kokemus kuin kovan tai sohjoisen lumen päällä laskeminen.

Koska puuterilumi on kevyttä, se saattaa kertyä rinteessä päivän aikana kasoiksi, mikä voi tehdä laskemisesta haastavampaa aloittelijoille. Kokeneemmille laskijoille syvä puuterilumi voi tarjota mahdollisuuden tehdä suuria kaaroksia ja temppuja. Puuterilumella laskemiseen on suositeltavaa käyttää leveämpiä suksia tai lumilautoja, jotka kelluvat paremmin syvän lumen päällä. Monet laskettelijat ja lumilautailijat pitävät puuterilumella laskemista yhtenä parhaista kokemuksista talviurheilussa, koska se tarjoaa ainutlaatuisen tunteen ja mahdollisuuden nauttia pehmeästä, koskemattomasta lumesta.

Kevään eri lumiolosuhteet ja vaikutus laskemiseen

Keväthangilla eli maalis-toukokuussa pääset kokemaan vähintään kolmea erilaista lumen olomuotoa. Loskalumi, firnilumi ja sohjolumi eroavat toisistaan sekä niiden muodostumisprosessin että niiden fysikaalisten ominaisuuksien perusteella. Nämä erot vaikuttavat myös siihen, millaista niillä on laskea. Sohjolumi ja loskalumi ovat molemmat märkiä lumiolosuhteita, mutta niillä on joitakin erottavia ominaispiirteitä.

Loskalumi

Loskalumi on yleensä löysempää ja nestemäisempää kuin sohjolumi. Se syntyy, kun lämpötila nousee lähelle tai yli nollan asteen tai kun vettä sataa lumen päälle. Loskalumi on kuin sulavaa, kosteaa lunta, ja sillä on taipumus valua tai liikkua helpommin kuin sohjolumella.

Loskalumella laskettelu on erilaista kuin kuivalla tai puuterimaisella lumella. Loska tekee laskettelusta pehmeämpää verrattuna esimerkiksi jäiseen pintaan. Koska loskalumi on märkää, se voi aiheuttaa suksien tai lumilaudan pohjan tarttumista lumeen, varsinkin jos välineiden voitelu ei ole kohdallaan. Hyvä voitelu voi auttaa vähentämään tätä tarttumista ja parantaa laskettelukokemusta.

Sohjolumi

Kun lämpötila on lähellä nollaa ja satanut lumi alkaa sulaa, se muuttuu sohjoksi. Sohjolumi on lumen ja veden sekoitus, joka on hieman tiheämpää ja rakeisempaa kuin loskalumi. Se muistuttaa koostumukseltaan sorbettia tai murskattua jäätä ja voi olla liukasta.

Päivän aikana rinteen lumi voi myös muuttaa tuoretta lunta sohjolumeksi. Sohjolumella laskeminen voi olla haastavaa, mutta ei niin raskasta kuin loskalumella. Se voi myös tarjota pehmeämmän ja mukavamman laskukokemuksen kuin kova firnilumi.

Firnilumi

Firnilumi muodostuu, kun sohjo tai muu lumi sulaa ja jäätyy useiden syklien ajan. Tämä toistuva sulaminen ja jäätyminen muodostaa pieniä jääkiteen kerroksia. Firni on vanhempaa ja tiivistä lunta. Firnilumella laskeminen voi olla nopeaa ja sileää, koska lumi on tiivistä ja kovaa. Keväiset firnirinteet ovatkin monen laskijan suosikki aikaa, sillä firnillä laskeminen on nopeaa, mutta käännökset ovat kuitenkin pehmeitä. Ei kuitenkaan yhtä pehmeitä, kuin sohjolumessa.

Kaikkien lumityyppien laskettavuus riippuu myös laskijan taitotasosta, suksien tai lumilaudan tyypistä ja voitelusta sekä rinteen kaltevuudesta ja muista olosuhteista.