Mitä enemmän tekee, sitä enemmän ehtii
Jaana Karhila asuu talvet Levillä ja kesät etelässä. Levin alppihiihtotapahtumien primus motor kertoo, mitä on vapaaehtoistoiminnassa oppinut.
JAANA KARHILA VETÄÄ laskettelumonot jalkaansa, nostaa sukset hartioilleen ja kävelee Zero Pointin hiihtohissille. Hän näpyttelee samalla viestin WhatsApp-ryhmään.
Mäessä. Tuleeko joku mukaan?
Aina joku tulee: leviläisiä lapsia ja nuoria, jotka Jaana on ottanut siipiensä suojiin ja joiden kanssa hän laskettelee, käy mustikassa, kokeilee hot-joogaa tai syö ravintolassa.
Mutta miksi?
Siihen on oikeastaan kolme syytä.
1. Pidä raja auki
Kun Jaanan omat lapset olivat pieniä, hänellä oli kaksi vaihtoehtoa: seistä turkki päällä Kauniaisten laskettelurinteen reunalla tai kahlata itse mukaan lumeen. Jaana valitsi lumen.
– Laji ei ole niin tärkeä kuin lapset ja nuoret, joita sen kautta tavoittaa.
Jaana päätyi perustamaan ja johtamaan Kauniaisten hiihtokoulua, jonka riveissä laskettelun saloja opetteli yli 800 lasta. Kun rinteessä opeteltiin aurausta, Jaana ajatteli tekevänsä ennen kaikkea kasvatus- ja nuorisotyötä. Nuoret opettajat saivat paitsi taskurahaa, myös oppivat mitä verokortti tarkoittaa.
Jaana halusi pitää lapset ja nuoret, omat ja vieraat, oikealla puolella rajaa. Sillä puolella, jossa on tulevaisuutta ja suunnitelmia ja unelmia.
– Kun lapsi tai nuori oppii jotain uutta, hänellä on hyvä olla. Ei kai sitä muuta ihminen tarvitse.
2. Älä jää sohvalle
Nuorempana, ennen lapsia, Jaana teki säännöllisesti kahta työtä. Ensin lentoemännän työt taivaalla, sitten vapaapäivinä sairaanhoitajan vuorot sairaalassa.
– Las Palmasissa ehti hyvin nukkumaan.
Sairaanhoitajaksi Jaana lähti myös Leville virkavapaallaan vuosia sitten. Vähän myöhemmin hän toimi jo kilpailunjohtajana Levi Ski Clubin tapahtumissa, kuului Ski Patroliin ja opetti hiihtokoulussa. Sen lisäksi hänellä riitti aikaa tuttavien lapsille ja paikallisille nuorille, jotka kaipasivat opastusta ja innostusta rinteessä.
– Aika on järjestelykysymys. Mitä enemmän tekee, sitä enemmän ehtii. Pitää keksiä jotain tekemistä, muuten elämä valuu hukkaan.
3. Nosta käsi ylös
Joka marraskuu Jaanan tehtävänä on hankkia Levin maailmancupiin lähes 400 vapaaehtoista, jotka pitävät huolen siitä, että maailmanluokan tapahtuman jokainen osa-alue onnistuu. Jaana palkittiin vuonna 2016 poikkeuksellisesta työpanoksestaan suomalaisen alppihiihdon hyväksi Trailblazer-palkinnolla.
Vapaaehtoiset matkustavat Leville ympäri Suomea, eikä se ole Jaanan mielestä yhtään kummallista. Tarvitaan vain aikaa, tahtoa ja tahtoa käyttää aikaa.
Niin syntyi, kuin itsestään, myös whatsup-rinki.
– Se on oma valintani, että laitanko rinkiin viestin, kun olen menossa rinteeseen. Aina saan enemmän kuin annan. Opettamistakin voi tehdä niin monella tavalla. Voi keskittyä lantiokulmiin tai sitten kiertää tunturia ja käydä kaakaolla. Kun käymme yhdessä lasten kanssa syömässä, opettelemme samalla miten ravintolassa käyttäydytään. Kuri pitää olla, mutta pitää myös osata antaa hellyyttä ja rakkautta.
TIESITKÖ? Jaana Karhila matkusti helmikuussa 2018 Etelä-Korean talviolympialaisiin. Hän on historian toinen nainen, joka toimi alppilajien TD:nä eli teknisenä asiantuntijana olympiakisoissa.
