Miten lumetuksen automatisointi säästää vettä ja energiaa?

Levin sijainti Lapissa on erinomainen lumivarmuuden kannalta. Silti myös meillä tarvitaan lumettamista. Siksi lumetuksen resurssi- ja energiatehokkuus ovat tärkeässä roolissa myös Levi Ski Resortin ympäristötyössä.

Automatisointi säästää energiaa ja optimoi järjestelmän vedenkulutusta. Olemmekin investoineet mittavan lumetuskalustomme automatisointiin voimakkaasti jo vuodesta 2005 lähtien. Automaattitykkejä on tällä hetkellä jo 307.

Kysyimme Levi Ski Resortin lumetuksen parissa pitkän uran tehneeltä Hannu Levinheimolta lumetuksen kehittymisestä vuosien varrella.

– Aloitin Levillä lumetustyöt vuonna 1985, jolloin saimme ensimmäisen putkilinjan rinteeseen. Käytössämme oli tuolloin neljä puhallintykkiä, jotka olivat kaikki manuaalisia. Tänä päivänä valtaosa tykeistä on automaattisia ja niitä voidaan hallita etänä tietoverkon yli. Maastossa tapahtuvaa jalkatyötä automaatio ei meillä poista, mutta automaation tuoma murros on suuri energian ja veden säästön kannalta. Kehittyneen sääautomatiikan ja etäohjauksen ansiosta samalla vesi- ja energiamäärällä saadaan tänä päivänä tuotettua merkittävästi enemmän lunta kuin viisi vuotta sitten, kertoo Hannu.

– Silti lumetuksen perusperiaate ei ole juuri muuttunut aikojen saatossa. Lunta saadaan aikaan suihkuttamalla paineistettua vettä pakkasolosuhteissa ilmaan esimerkiksi puhaltimen tai pitkän paineilmapillin läpi, jolloin se kiteytyy lumeksi.

– Keskeinen ero nykypäivänä on siinä, että pystymme välittömästi ja tarkasti reagoimaan tunturissa alati vaihtuviin tuulensuunnan muutoksiin ja muihin olosuhteisiin. Automaattiset lumitykkimme ovat päällä vain silloin, kun lumentuotanto-olosuhteet ovat hyvät kyseisessä rinteen kohdassa.

LAADUKKAAMPAA LUNTA DATAPERUSTEISESTI

Automaattisille lumitykeille asetetaan raja-arvot, millaisessa pakkasessa tykki saa luvan käynnistyä ja millaisissa olosuhteissa sen tulee poistua käytössä. Niissä on myös sääsensorit, joiden tuottaman havaintodatan perusteella ne pystyvät optimoimaan mm. vedenpainetta ja sitä paljonko vettä lasketaan läpi. Tämä parantaa tuotetun lumen laatua ja säästää samalla vettä.

– Manuaalitykkien letkuttaminen, käynnistäminen ja sammuttaminen vaatii enemmän aikaa ja on huomattavasti työläämpää kuin automaattitykkien. Jos on suuria määriä manuaalitykkejä rinnealueilla käytössä, olosuhteiden muutoksiin reagoiminen on väistämättä hitaampaa, koska säädöt täytyy tehdä paikan päällä, Hannu jatkaa.

– Myös kokemus vaikuttaa. Meillä on lumetustöissä asiantunteva vakioporukka, joka pyrkii saamaan homman pyörimään mahdollisimman vähällä lumella. Osaamme arvioida suhteellisen tarkkaan paljonko lunta tarvitaan, ja seuraamme jatkuvasti tykkikohtaista vertailutietoa edellisten vuosien vedenkulutuksesta. Pyrimme siihen, ettemme tekisi yhtään ylimääräistä lunta. Näin säästämme energiaa ja vettä sekä minimoimme omalta osaltamme myös kevään sulamisvesiä, joilla on vaikutuksensa tunturin eroosioon.

NOPEASTI VAIHTUVAT OLOSUHTEET RYTMITTÄVÄT TYÖTÄ

Tunturin olosuhteet määrittävät pitkälti sen, missä voi lumettaa. Aihepiiriä tarkemmin tuntemattomalle saattaa näyttää erikoiselta, että lumitykkejä on käynnissä eri paikoissa tunturia, mutta ei esimerkiksi tasaisesti koko rinteessä. Suurin syy tähän on yleensä tuulen suunta.

– Tuuli on pakkasen jälkeen kaikista ratkaisevin tekijä lumetuksessa. Lunta voi tehdä vain ja ainoastaan myötätuuleen, eikä yhtään vastatuuleen. Jos tuuliolosuhteet eivät ole suotuisia, tykkejä ei sitten käynnistetä. Tästä syystä asennamme suurimman osan tykkejä siten, että ne sijoitetaan rinnealueella etelän ja lännen puolelle, koska lännen ja etelän väliset tuulet ovat tunturissa yleensä vallitsevat, kertoo Hannu.

– Tunturi pyörittää tuulia, mikä tekee tuuliolosuhteista varsin oikukkaita. Laitevalmistajat ovat yrittäneet, että tykki voisi ottaa huomioon tuulensuunnan, mutta se ei onnistu vielä tänä päivänä luotettavasti. Siksi seuraamme jatkuvasti sääasemien datan perusteella tuulen suuntaa eri kohdissa tunturia, ja käynnistämme ja sammutamme tykkejä etänä sen mukaisesti.

YHTEISTYÖ ON TÄRKEÄÄ

Lumetusrakentamisesta ja lumetuksesta vastaavat yhdessä rinnepäällikkö Teemu Hämäläinen ja lumetuksen työnjohtajana reittivastaava Jouko Majava. Joukon työnkuvaan kuuluu lumetuskauden organisoinnin lisäksi latu- ja kelkkareittien huoltotoiminnot. Voit lukea tarkemmin rinne- ja reittikoneista täältä.

- Olen ollut mukana 2007 vuodesta alkaen lumetuksessa sekä lumetusrakentamisessa. Lumetusjärjestelmää rakennamme tunturiin lisää lähes vuosittain ja järjestelmä on tätä kautta erittäin tuttu meille. Kehitämme vuosittain järjestelmää uusien tykkien lisäksi maapohjien rakentamista sekä huoltamalla lumetusjärjestelmää, jotta huoltotarpeelta vältytään lumetuksen ollessa käynnissä, kertoo Jouko.

Laaja automaattijärjestelmä vaatii lumetustyöntekijöiltä vankkaa osaamista. Koulutamme henkilöstöä vuosittain, jotta lumetusprosessi olisi mahdollisimman jouheva. Lumetus käsittää noin kolmanneksen hiihtokeskuksen sähköenergian kulutuksesta, minkä vuoksi on tärkeää kiinnittää huomiota energiatehokkuuteen.

- Automatisoinnin myötä lumetuksen työporukka on pienentynyt, mutta toisaalta osaamisvaatimus on noussut, kun laitteiden peruskäytön ja turvallisen tunturissa liikkumisen lisäksi tulee hallita järjestelmän tietotekninen puoli, Jouko kertoo.

Rinnetyön kokonaisuutta hallinnoi rinnepäällikkö. Työn sujuvuuden ja tehokkuuden kannalta on tärkeää, että eri toiminnot tekevät sujuvasti yhteistyötä.

- Työjärjestys on sellainen, että lumetuksen alettua rinnekonepuoli levittää lumetetun lumen rinteeseen, jolloin saadaan varmuus lumimäärän riittävyydestä. Tavoitteena on tehdä aina oikea määrä lunta oikeaan paikkaan, minkä vuoksi konekuskien ja lumetuksen yhteistyön onnistuminen on tärkeää. Rinteen viimeistelee hissihuolto huolehtien merkkauksesta ja suojauksesta, minkä jälkeen rinne on turvallinen avata asiakkaille, Teemu kommentoi.

Tutustu ympäristötyömme 8 tärkeimpään osa-alueeseen. Muista jakaa myös omat ympäristötekosi kanssamme #sustainablelevi -tunnuksella somessa!