Tunturitoimintojen tehokkuus koneilla ja ammattitaitoisilla kuskeilla

Kun hissit sulkeutuvat illalla, käynnistyy rinnekoneiden yöoperaatio. Levin Etelärinteiden Service Pointilta lähtee liikkeelle kuusi rinnekonetta. Etelärinteiden parkkeja huoltaa illan ja yön aikana kaksi PistenBully 400 -konetta. Muita rinteitä huoltaa PistenBully 600 -koneet sekä Suomen ensimmäinen hybridirinnekone, PistenBully 600E+, joka mahdollistaa noin 20 % pienemmän polttoaineenkulutuksen.

Rinnekoneen paino on noin 12 000 kilogrammaa ja rinnekoneen murskainleveys on 6,4 metriä. PistenBully 400 -koneissa on sauvaohjaus kahdella vivulla, kun taas PistenBully 600 -koneissa on rattiohjaus. Rinnekoneissa on kaasu, mutta ei erillistä jarrupoljinta, vaan jarrutus tehdään moottorilla nostamalla jalka kaasulta, jolloin rinnekone pysähtyy saman tien.

MONIPUOLINEN RINNEKALUSTO

Service Pointilla on joka yö liikkeellä olevien rinnekoneiden lisäksi kaksi PistenBully 600 -konetta varakoneina. Lisäksi hallista löytyy PistenBully 300 -nosturikone, jota käytetään korkealla työskentelyyn, kuten rinnevalojen ja hissien rullastojen huollossa sekä tarvittaessa pelastustilanteissa. PistenBully 300:n voidaan vaihtaa kesätelat, jolloin tarvittavia toimenpiteitä pystytään suorittamaan myös lumettomaan aikaan. Vinssikoneen paino on noin 15 500 kilogrammaa. Levin kahdeksasta rinnekoneesta kolme on vinssikoneita, joita käytetään tunturin jyrkimmillä alueilla, kuten G.2-rinteellä, lumetuksen aikana W.2 ja W.3-rinteillä, 6.2-rinteellä sekä 13.3-rinteellä. Ensimmäinen PistenBully-rinnekone otettiin käyttöön Levillä jo 1980-luvulla. Rinnekonekuljettajista nuorin on tällä hetkellä 18 vuotta ja vanhin 60 vuotta.

Rinnevastaava Jani Hämäläinen aloitti rinnekoneiden työnjohtajana Levi Ski Resortilla joulukuussa 2023. Tätä ennen Jani ehti toimia hissimiehenä, hissihuollossa ja konepuolella. Työnjohtajapestin lisäksi Jani ajaa rinnekoneita sekä huoltaa ja korjaa niitä.

- Yksi rinnekone kattaa yöllä noin 80 kilometriä ajomatkaa ja rinteiden siistimiseen kuluu noin 9 tuntia, vaikka tämä voi vaihdella sääolosuhteiden mukaan. Rinnekoneiden optimi rinneajovauhti on 11-12 km/h, jolloin ajo on taloudellista. Aamulla teemme vielä lisäajon nousuladuilla, jos esimerkiksi yöllä on ollut voimakasta tuulta ja laduille on muodostunut epätasaisuuksia, selventää Jani.

LEVI SKI RESORT SIIRTYI BIOPOLTTOAINEISIIN RINNE-, REITTI- JA LATUKONEISSA

Koko kalustomme on viimeisintä ja energiatehokkainta teknologiaa. Hiihtokeskuksen energiankulutuksen kannalta koneiden polttoaine näyttelee merkittävää roolia. Rinne-, reitti- ja latukoneiden polttoaineiden osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 25 %.

Haluamme huomioida ympäristönäkökulmat, joten siirryimme biopolttoaineiden käyttöön rinne-, reitti- ja latukoneissa kaudella 2023-2024. Tämä pienentää hiilijalanjälkeä rinne-, reitti- ja latukoneiden osalta arviolta vähintään 70 %. Siirtyessämme fossiilisista polttoaineista biopohjaisiin polttoaineisiin pystyimme myös pienentämään polttoaineiden valmistuksesta aiheutuvia päästöjä.

- Panostamme henkilöstömme koulutukseen taloudellisemman ajotavan osalta ja seuraamme polttoaineen kulutusta konekohtaisesti. Viimeisimmän koulutuksen tarjosi PistenBullyn tehtaalta saapunut asiantuntija talvella 2023-2024 Levillä. Koulutuksen aiheina olivat muun muassa rinnekoneiden optimaaliset asetukset erilaisissa sääolosuhteissa, joiden avulla pyrimme vähentämään polttoaineen kulutusta, kertoo Jani Hämäläinen.

Kaikki rinnekoneemme on varustettu lumen syvyyttä mittaavalla SnowSat-järjestelmällä, joka mittaa lumensyvyyden ohella koneiden polttoaineiden kulutusta, ajotunteja, hehtaarimäärää rinteessä ja koko talven ajan rinnekohtaista lumikuutiotilavuutta. Lumensyvyyttä mittaamalla voimme suunnitella paremmin ja tehostaa lumetus- ja konetyötä.

Tavoitteena on tehdä aina oikea määrä lunta oikeaan paikkaan, minkä vuoksi konekuskien ja lumetuksen yhteistyön onnistuminen on tärkeää.

- On tärkeää tietää paljonko lunta tarvitaan rinteeseen, ettei sitä ole liian paljon tai liian vähän. Esimerkiksi Etelärinteillä riittää 60-90 cm, Levi Westin rinteillä ja Eturinteillä tulee olla 1,5 metriä lunta, jotta ne kestävät koko talven laskemista ja rinnekoneilla ajamista, kertoo Jani.

LEVIN HIIHTOLADUT AJETAAN JOKA PÄIVÄ

Levi Ski Resortin latu- ja reittikoneilla on olennainen osa hiihtokauden sujuvuuden ja turvallisuuden varmistamisessa. Käytössämme on kolme PistenBully 100 SCR -latukonetta, jotka ajavat ladut päivittäin. Koneet ovat hieman rinnekoneita pienempiä, sillä jokainen kone painaa 8,5 tonnia. Myös nämä koneet käyttävät biopolttoainetta, mikä pienentää hiihtokeskuksen ympäristövaikutuksia.

Yksi latukone kattaa noin 100 kilometriä päivittäin, kun kaikki ladut ovat auki. Talvikaudessa ajoaikaa yhdelle koneelle kertyy noin 1000 tuntia. Koneen toimintanopeus vaihtelee kelien mukaan, mutta hyvällä kelillä se on noin 15 km/h.

Latukoneet aloittavat työskentelyn sesonkien aikana aamuisin klo 6 ja muina aikoina klo 7. Levin ladut ajetaan joka päivä molempiin suuntiin kerran, sillä ladun leveys on 4,5-5 metriä, kun taas koneen ajojäljen leveys on 3,40 metriä.

Hiihtäjät reagoivat eri lailla nähdessään latukoneet.

- Hiihtäjien ei tarvitse panikoida eikä pelätä, kun näkevät latukoneen. Latukonekuskit eivät aja kenenkään päälle. Kun näet latukoneen, on hyvä siirtyä pois edestä sille puolelle eli vapaalle puolelle mitä kone ei ole ajamassa. Latukoneen kanssa mahtuu ladulle samaan aikaan. Toiset hiihtäjät koittavat peesata koneen perässä, mutta latukone menee tasaista vauhtia koko ajan, myös ylämäissä, joten perässä hiihtäjät jäävät usein matkasta, kertoo reittivastaava Jouko Majava.

Alkutalvesta saamme usein paljon kysymyksiä siitä, miksi latuja ei ole avattu enempää.

- Yksi merkittävä tekijä on se, että latukoneet voivat ajaa vain noin 40 cm paksulla teräsjäällä. Tämä tarkoittaa sitä, että järvien ja muiden vesistöjen jään on oltava riittävän paksua, jotta latukoneet voivat turvallisesti ylittää ne. Joka talvi joudumme tekemään useita kymmeniä vesistöjen ylityksiä laduilla. Erityisesti isot järvet ja suoalueet ovat haasteellisia. Onneksi kuskien ammattitaito auttaa tässä, ja he pohjaavat kelkkareittejä ja latuja ennen varsinaisen latutyön aloittamista. Pohjatyötä tehdään siis paljon ennen kuin reitit saadaan auki, ja pohjaaminen tapahtuu moottorikelkoilla. Jokien ylitykset jäädytetään pumpuilla, ja isot järvet ajetaan kelkoilla. Näillä toimilla varmistamme reittien turvallisen ja aikaisen avaamisen asiakkaillemme, kertoo Majava.

Jouko Majava huoltaa pääasiassa moottorikelkkareittejä.

KITTILÄN MOOTTORIKELKKAREITTIEN YLLÄPITO

Käytössämme on kaksi Bisten Bully 1004F -reittikonetta, ja niissä on suurempi moottori kuin latukoneissa, mikä tekee niistä tehokkaampia ja painavampia. Näillä koneilla työskentelynopeus on noin 15 km/h, mutta vauhtiin vaikuttaa tietenkin myös reitin kunto.

Kelkkareittikoneissa käytetään myös biopolttoainetta. Koneissa on Levi Ski Resortin itse suunnittelema ja tekemä lana, joka varmistaa optimaalisen lopputuloksen reittien kunnossapidossa.

Kelkkareittejä ajetaan päivittäin kahdella koneella. Toinen kone keskittyy lähireitistön hoitamiseen, kun taas toinen ajaa pidemmät reitit, kuten Levi-Pulju-Pokka lenkin, joka kattaa 240 kilometriä. Päivän pituus per reittikone vaihtelee 80-150 kilometrin välillä. Kittilän ja Levin ympäristöstä löytyy kokonaisuudessaan lähes 900 km kelkkareittejä.

- Kelkkareittien ajo loppuun huhtikuun lopussa, sillä vesistöjen ylitykset ja jänkäalueet muodostavat uppoamisvaaran kevään lähestyessä, kertoo Jouko Majava.

MOOTTORIKELKAT TALVITOIMINTOJEN TAUSTALLA

Levi Ski Resortilla moottorikelkat ovat keskeisessä roolissa talvitoiminnoissamme. Meillä on käytössä 35 moottorikelkkaa, jotka toimivat monissa erilaisissa tehtävissä lumisessa ympäristössämme. Kaikki kelkkamme ovat uusia nelitahtikelkkoja, jotka ovat sekä energiatehokkaita että ympäristöystävällisiä. Keskuksessa on testattu jo sähkökelkkoja työkäytössä.

Moottorikelkat ovat aktiivisessa käytössä lumetuksen aikana, tärkeinä apuvälineitä hissivalvonnassa, hissien huollossa ja tarkistuksissa, Ski Patrolin toiminnassa sekä EA-kelkkana. Reittipuolella moottorikelkat hoitavat talvikävely- ja pyöräreittien huoltamisen sekä tarvittaessa avustavat esimerkiksi latukoneita.

Talvikauden aikana moottorikelkoilla kertyy noin 100 000 ajokilometriä, mikä kuvastaa niiden aktiivista ja olennaista roolia toiminnassamme. Moottorikelkkojen käytöstä ja huollosta vastaa Joonas Larmala.

RINNE– JA HUOLTOTOIMINNOISSA KIIREISIN AIKA ON ALKUTALVESTA

Vaikka Levin talvikausi starttaa lokakuun alussa, kalusto on liikkeellä jo syyskuussa. Varastoidut lumikasat ympäri tunturia avataan ja levitetään. Rinteitä avataan sitä mukaa, kun lunta on niissä tarpeeksi. Ja avattuja rinteitä huolletaan päivittäin, joten syyskuusta joulukuun puoliväliin asti rinteillä tapahtuu valtavasti koko ajan, jotta voimme taata vieraillemme monipuoliset ja hyvät rinteet mahdollisimman nopeasti.

- Työkaverit ovat tämän tekemisen tärkein asia. Teemme pienellä, ammattitaitoisella ja tiiviillä porukalla, summaa Jouko Majava.